Suomalais-ugrilaiset vähemmistökansat tänään
FINROSFORUM // The Finnish-Russian Civic Forum strives to promote cooperation between the peoples of Finland and Russia by supporting civic initiatives for democracy, human rights, and freedom of speech.
Venäjän uralilaiset kansat ovat vaikeassa tilanteessa, monia niistä uhkaa suoranainen sukupuuttoon kuoleminen tai sulautuminen venäläisiin. Myönteistäkin kehitystä on silti tapahtunut, esimerkkinä Udmurtian vahva kirjallinen ja taiteellinen liike etnofuturismi ja ersäläisten aktiivien kehittämä ersänkielinen internet. Helmikuussa järjestetyn Venäjän Vähemmistöjen Foorumin päätöslauselmassa vaadittiin kiistellyn vuoden 2007 koululain kumoamista. Lain mukaan koulut, vanhemmat ja oppilaat saavat itse päättää opetuskielestä. Vähemmistöjärjestöjen mukaan lainmuutos on johtanut vähemmistökielten opetuksen dramaattiseen supistamiseen. Tšuvassian pääkaupungissa Tšeboksaryssa pidetty foorumi osoitti kuinka herkkä ja tärkeä asia äidinkielen säilyttäminen on Venäjän 30 miljoonalle ei-venäläiselle. Näyttää myös siltä, että ennen eripuraiset vähemmistöt ovat ensikertaa löytämässä yhteistä säveltä. Yhdessä ne ehkä voivat vakavasti haastaa Moskovan politiikkaa.
International PEN, meeting at its 76th International Congress in Tokyo, Japan, on 25 September to 1 October 2010, notes that the Finno-Ugrian peoples of Russia are in a difficult situation. Many of them are in danger of extinction or becoming absorbed by the majority Russian population.
The proportion of the Finnish-Ugrian population within the different republics of Russia is as follows: Mordovia 32%, Udmurtia 30%, Mari El 43%, Komi Republic 25%, Nenetsia 9%, Khanty-Mansia 1,2%, Komi-Perm 59%. All together, there are around four million Finno-Ugrians in Russia. Pressure is exerted on minority media. Central powers have taken over many independent media and journalists are oppressed in many ways. According to a report by the Glasnost Defence Foundation in 2010, there are no free media left in any of the regions of the Russian Federation. Only the internet enables some independent Finno-Ugrian reporting.
Juuri ilmestyneen Volga-antologian pohjalta ovat tiistaina 14.09.2010 kello 17:30 Töölön kirjaston Mika Waltari -salissa keskustelemassa antologian toimittaja Ville Ropponen sekä antologian kirjailijat ja kääntäjät Olga Jerina, Julia Kuprina, Jukka Mallinen, Valeri Mikor, Jack Rueter ja Sergei Zavjalov. Tilaisuudessa on mahdollisuus hankkiutua antologian omistajaksi.
Volga-antologia esittelee kimaran tuoreinta udmurttilaista, mordvalaista ja marilaista nykykirjallisuutta. Antologian runoissa, novelleissa ja esseissä ääneen pääsee Venäjällä piiloon painettu suomalais-ugrilaisuus. Venäläistämispaineiden allakin sukulaiskansat haluavat säilyttää omintakeisuutensa juuttumatta menneeseen. Moderni suomalais-ugrilaisuus syntyy kansallisen limittyessä maailmankulttuuriin, ikivanhojen perinteiden yhtyessä hypermoderniin. Volgan suomalais-ugrilaisen kirjallisuuden antologiassa kaikunsa löytävät kaupungistuminen, nuorten todellisuus, internet ja koko jälkikommunistinen Venäjä. Udmurtilainen nuori kirjallisuus on nyt nopeassa liikkeessä, eikä vähiten omaperäisen taidesuuntauksen etnofuturismin ansiosta. Marissa lisääntyvä autoritaarisuus pyrkii rajoittamaan kirjallisuutta. Mordvalaiset aktivistit pyrkivät luomaan omakielistä internetiä. Suomalais-ugrilaiset kirjallisuudet kehittyvät, mutta mihin suuntaan? Teos sisältää kattavan esipuheen ja suomalais-ugrilaista nykykirjallisuutta läpikäyvän esseen. Antologian kirjailijat ovat Šiban Viktor, Larisa Orehova, Arzami Otšei, Muš Nadi, Veronika Dor, Vjatšeslav Ar-Sergi, Sergei Zavjalov, Ljudmila Rjabova, Mihail Bryžinski, Petrjan Andju, Valeri Mikor, Vladislav Samoilov, Tatjana Otšejeva ja Vasili Pektejev. Lisätietoja:http://www.savukeidas.com/volga
